Metsästysvuokrasopimus – hyötyä molemmille osapuolille
Metsästysvuokrasopimus on yksi keskeisimmistä työkaluista suomalaisten riistakantojen säätelyssä ja metsätalouden turvaamisessa. Sopimus laaditaan vuokranantajan (maanomistajan) ja vuokralaisen (metsästysseuran) kesken ja sen tarkoituksena on määritellä ne ehdot, joilla metsästystoimintaa harjoitetaan vuokra-alueella. Metsästysoikeuden vuokraaminen tuo hyötyjä molemmille osapuolille. Maanomistaja saa tukea esimerkiksi taimikkovahinkojen ennaltaehkäisyyn ja kiinteistöjen vahinkojen havaitsemiseen, kun taas metsästäjät saavat luvan harjoittaa riistanhoitoa, koirankoulutusta ja metsästystä.
Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä maanomistajan on hyvä ottaa huomioon metsästysvuokrasopimusta laatiessaan. Käytännönläheiset ohjeet on koottu Metsästäjäliiton, Riistakeskuksen, Metsästäjä-lehden ja Metsään-lehden materiaaleista sekä Suomen Metsästäjäliiton metsästysvuokrasopimuspohjasta. Artikkelin lopusta löytyvät linkit näihin aineistoihin.
Sopimuksen keskeiset ehdot
Osapuolet voivat sopia vapaasti metsästysvuokrasopimuksen sisällöstä, mutta tietyt asiat tulee kuitenkin kirjata sopimukseen selkeästi. Ensimmäinen tärkeä seikka on vuokra-alueen rajaus, johon voidaan käyttää karttoja tai kiinteistörekisteritunnuksia. Jos vuokra-alueella on esimerkiksi rakennusten läheisyydessä suojeltuja tai muuten rauhoitettuja kohtia, sopimuksessa tulisi mainita niistä erikseen.
Sopimukseen tulee määritellä lisäksi metsästettävät lajit. Useimmissa tapauksissa vuokraoikeus kattaa hirvieläinten, pienriistan ja suurpetojen metsästyksen, mutta myös villisian ja haitallisten vieraslajien pyynti on usein tarpeen sisällyttää sopimuksen piiriin. Näin vältytään tilanteilta, joissa jokin alueelle levinnyt laji jäisi sopimuslistauksen ulkopuolelle ja sen metsästys estyisi.
Metsästysvuokrasopimus voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva, jolloin se pysyy voimassa, kunnes jompikumpi osapuoli irtisanoo sen tai määräaikainen, jolloin se päättyy automaattisesti sovitun ajan päättyessä. Metsästyslain 13 §:ssä on säädetty vuokrasopimuksen irtisanomisesta ja näitä määräyksiä tulee noudattaa.
Yhteistyön hyödyt maanomistajalle
Metsästysoikeuden vuokraaminen tarjoaa maanomistajalle monia käytännön etuja. Ensimmäinen niistä on riistakantojen hallinta, jonka ansiosta hirvieläinten aiheuttamat taimikkovahingot pysyvät kurissa. Metsästäjien aktiivinen liikkuminen alueella tarkoittaa myös sitä, että mahdollisista metsävahingoista tai muista havainnoista raportoidaan maanomistajalle. Tällaisiin vahinkoihin saattavat kuulua vaikkapa myrskytuhojen aiheuttamat puiden kaatumiset tai rakennuksille sattuneet vahingot, kuten puun kaatuminen katolle.
Vastikkeellisuus ja joustava sopiminen
Metsästysvuokrasopimuksissa ei yleensä sovita rahavastikkeesta, koska vuokralaisen suorittama riistakantojen hallinta palvelee jo maanomistajan etua.
Vastikkeen muodossa voidaan kuitenkin hyödyntää rahan arvoisia etuja, kuten riistalihaa vuosittain niin sanottu ”maanomistajan pala” tai maanomistajille ja sidosryhmille vuosittain järjestettävät hirvipeijaiset. Nämä tuovat maanomistajalle konkreettista hyötyä ilman monimutkaisia maksujärjestelyjä.
Vastike voidaan maksaa myös rahana niin sovittaessa. Vastike voidaan määrittää vuotuisena vastikkeena. Vuotuinen maksettava vastike on vuokra-alueesta 0,25 €/ha/vuosi. Maanvuokratulo on veronalaista pääomatuloa ja se jää yleensä suhteellisen pieneksi, vaikka pinta-alaa olisi paljon.
Maanomistus voi myös avata mahdollisuuden hakea seuraan jäsenyyttä, mistä voidaan mainita sopimuksessa erikseen. Lopullinen päätös jäsenyydestä tehdään metsästysseuran vuosikokouksessa, joka kokoontuu seuran sääntöjen mukaisesti kevättalvella.
Sopimuksen kesto ja irtisanominen
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus tuo joustavuutta, sillä sen voi irtisanoa ilman erityistä syytä, kunhan noudatetaan metsästyslain määräämiä aikarajoja.
Määräaikaisessa sopimuksessa vuokralainen ja vuokranantaja ovat tiiviimmin sidottuja sopimuskauteen, eivätkä voi irtisanoa sopimusta ilman perusteita ennen määräajan päättymistä. Käytännössä mahdolliset ristiriidat pyritään kuitenkin ensisijaisesti ratkaisemaan keskustelemalla.
Laki- ja tietosuoja-asiat kiteytettynä
Metsästyslaki säätää vuokrasopimuksen irtisanomisen ja purkamisen edellytyksistä.
Tietosuojan näkökulmasta metsästysseura toimii rekisterinpitäjänä, jos se käsittelee sopimukseen sisältyviä henkilötietoja. Vuokrasopimuksessa tai sen liitteissä selvennetään, millaisia tietoja seuralla on hallussaan ja miten ne on suojattu.
Omistajanvaihdostilanteessa uudella maanomistajalla on oikeus irtisanoa toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus kolmen kuukauden kuluessa, ellei kiinteistön luovutuskirjassa ole määräyksiä sopimuksen pysyvyydestä tai muista sopimusta sitovista ehdoista.
Metsästysvuokrasopimus on sekä maanomistajan että metsästysseuran yhteinen väline, joka mahdollistaa riistakantojen hallinnan, metsien kunnon seurannan ja molempien osapuolten velvoitteiden täyttämisen. Selkeästi kirjattu sopimus luo puitteet pitkälle yhteistyölle, jossa luottamus, avoin tiedonkulku ja joustava sopiminen ovat keskeisiä arvoja. Kun molemmat osapuolet noudattavat yhdessä sovittuja käytäntöjä, metsästys sujuu hallitusti ja maanomistaja hyötyy saamalla tietoa maidensa tilasta.
Aiheesta lisää
Metsästäjä-lehti: Seuran tärkein sopimus
Metsään-lehti: Metsänomistaja ja metsästäjät sopivat metsästysoikeudesta vuokrasopimuksella
Suomen riistakeskus: Metsästysvuokrasopimus – miksi ja miten?